Toimitilat

Kirkko

Seurakuntakoti

Pappilat

Hautausmaat

Kirkko

Kirkko

Alttaritaulu

Kellotapuli

Sankarihauta

Sankarihauta

 

1620-luvulla rakennettu ensimmäinen kirkko todettiin 1800-luvulle tultaessa niin heikkokuntoiseksi, että päätettiin uuden kirkon rakentamisesta. Suunnitelmat laati tunnettu kirkon rakentaja Heikki Kuorikoski, jonka piirustuksia ei kuitenkaan täällä hyväksytty. Lopulliset piirustukset laati Anton Vilhelm Arppe todennäköisesti Kuorikosken piirustusten pohjalta. Kirkon rakensi reisjärvinen Niilo Koskela. Se valmistui 1820 ja vihittiin 2.9.1821 Elisabetin kirkoksi. Laajin korjaus suoritettiin vuonna 1900 arkkitehti W.A. Tötterströmin sunnitelman pohjalta. Kirkko sai tuolloin nykyiset goottilaiset piirteet. Ikkunoita lisättiin ja lehterit rakennettiin. 1990-luvulla kirkkoa entisöitiin ja suoritettiin sisämaalaus. Kirkon ja kellotapulin perusteellinen ulkovaipan korjaus ja uudelleen maalaus suoritettiin sekä kirkon katto sai peltikatteen vuonna 2013.

Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa.

Reisjärvinen koristepuuseppä Reijo Hylkilä on tehnyt kirkkoon lukupulpetin, kastepöydän, virsinumerotaulun ja sakastin kalusteet sekä siirrettävän alttarikaiteen.

Alttaritaulun, joka on vuodelta 1911 ja kuvaa Kristuksen kirkastumista, on maalannut helsinkiläinen taiteilija A. Heickell.

Ensimmäiset urut saatiin vuonna 1925. Nykyiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa.

Messinkinen lähetyskynttelikkö otettiin käyttöön 1988. Sen suunnitteli Veikko Suomalainen ja valmisti Aulis Aho. Se on maapallon muotoinen ja symboloi lähetystyötä kaikkialle maailmaan, siinä kuvastuu myös neljä ilmansuuntaa ja pyhä kolminaisuus.

Kellotapuli on yhtä vanha kuin kirkkokin. Tapulissa on kaksi kelloa; pienempi vuodelta 1773 ja isompi vuodelta 1861.

Reisjärven suojeluskunta ja patsastoimikunta lahjoittivat vapaussodassa kaatuneiden muistomerkin sankarihaudalle 1923. Sankaripatsaan paljastus juhlatilaisuus on pidetty 3.7.1923. Sankaripatsaan on valmistanut Tuomainen ja kumpp. Oulusta. Patsaan luonnoksen on tehnyt arkkitehti Sandelin. Arkkitehtitsto Wirkkala Helsingistä on tehnyt patsaassa olevan korkokuva luonnoksen, jonka alle on hakattu lause "Oi paljasta pääs, elon matkamies, kun paikalle tälle sun johtavi ties. Täss uinuvat untahan sankarit, maan vapauden lunnahat kallihit". Patsaan korkeus 3,5 m, kummun kiven reunustama ala 6,25x3,75m.

Vuonna (17.9.)1960 paljastettiin Reisjärven kirkkotarhassa talvi-ja jatkosodassa kaatuneiden muistopatsas. Patsaantekijä on Esko Kananen Pihtiputaalta.

Kirkon seinustalla on 1860-luvulla nälkään kuolleiden muistomerkki, joka valmistui 1972, kertomassa tämän seudun ihmisten koettelemuksista, mutta myös uskosta jumalaan.


Seurakuntakoti

 

Seurakuntakoti valmistui kirkon viereen 1973. Silloin myös kirkkoherranvirasto siirtyi seurakuntakodin yhteyteen Vuorilan pappilasta. Seurakuntakotia on laajennettu vuosina 1983 ja 2002. Nyt siellä on kaikki saman katon alla: yhteiset kokoontumistilat, päiväkerho- ja nuorisotilat, diakonia- ja taloustoimisto sekä kirkkoherranvirasto.


Pappilat

 

Vanha pappila Vuorila myytiin Reisjärven kunnalle 1980. Uusi pappila rakennettiin 1978.

 

Hautausmaat

 

Vanhimpana hautausmaana on toiminut kirkon ympäristö tapuliin asti vuoteen 1890 saakka. Vuonna 1890 otettiin käyttöön Sieviin johtavan tien varressa oleva Tolpankankaan hautausmaa Leppälahdessa, jonne 1890-luvulla haudattiin seurakunnan kaikki vainajat. Vuodesta 1900-lähtien ryhdyttiin jälleen hautaamaan myös kirkon ympärillä olevalle hautausmaalle, jota sittemmin on laajennettu tapulista Vuohtojärveen asti. Vuosittain muutama hautaus tapahtuu edelleenkin Tolpankankaalle. Siunaukset toimitetaan kirkossa.